Ruotsi pienoiskoossa

Skansenin porteista sisään astuessa tuntuu kuin siirtyisi toiseen aikaan.

Tai toisiin aikoihin, sillä alueella esitellään elämää Ruotsissa useiden vuosisatojen ajan, rakennuksissa, jotka ovat peräisin eri puolilta maata.


Skansen on elävä ulkoilmamuseo. Siellä on käsityöläisiä, jotka työskentelevät työpajoissaan, maalaisemäntiä, jotka kehräävät avotulen äärellä, leipuri, joka valmistaa ohutta rieskaa ja leipureita, jotka leipovat korvapuusteja liukuhihnalla.

Kullakin Skansenin miljööllä on oma historiansa, ja ne kertovat, miten ihmiset siellä ennen vanhaan elivät ja työskentelivät sekä esittelevät alueiden tapoja ja perinteitä arkena ja juhlana.

Aikakone

Skansen on maailman vanhin ulkoilmamuseo. Sen perusti Arthur Hazelius, ja se avattiin vuonna 1891. Skansen sai alkunsa kiinnostuksesta eri aikakausien perinteitä ja tapoja kohtaan. Matkustellessaan Taalainmaalla kesällä 1872 Hazelius pelkäsi vanhan talonpoikaiskulttuurin unohtuvan nykyajan teollisen yhteiskunnan tieltä. Matkalla saamansa vaikutelmat saivat hänet vakuuttuneeksi siitä, että oli korkea aika alkaa kerätä tuleville sukupolville esineitä ja muistoja, jotka voisivat kertoa menneisyydesta.

Jo vuonna 1873 Arthur Hazelius avasi Tukholman Drottninggatanille museon, skandinaavis-etnografisen kokoelman. Siellä esiteltiin Taalainmaalta peräisin olevan talon sisustusta ja kuvaelmia, jotka kuvasivat entisaikojen elämää. Hazelius vei mukanaan joitakin kuvaelmia Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1878, jossa ne saivat runsaasti huomiota ja julkisuutta.

Seuraava askel kohti Skansenia oli Pohjoismaisen museon rakentaminen Djurgårdeniin. Siellä hän sai mahdollisuuden ostaa tontin Skansenin kukkulalta, jonne hän voisi pystyttää matkoilta ostamiaan rakennuksia.

Ylös